Antero Jakoila muistelee kitaristien kohtaamisia Ravintola Natsalla:
Meillä oli sellainen kitarapartio, Järvinen ja minä ja Ödner ja Dave ja muita. Istuttiin aina jossain Natsalla ja sitten kun oli jotain mimmejä isketty ja jotain tällaista, niin ne jäi ihan paitsioon siinä pöytäkeskustelussa. Se oli aina kitaroista puhetta. Se oli naisten ja kimmakavereitten kohtalo.
Kitaroista juteltiin kauheesti, ei niinkään muista asioista. Että kuka käyttää mitäkin. Nää eri kitaramallit oli just niitä asioita joista jätkien kanssa puhuttiin. Ja mitkä kielet, ja mitkä mikrofonit, ja miten korkealla ja miten kampi pitää olla ja tarvitaanko miten monta jousta ja kaikkia näitä. Äijät oli lukenut kaikenlaisista tietoo lehdistä. Ne oli siihen aikaan kortilla, musiikkilehdet. Joku Musical Express, ”siellä se sano näin…”, ja sit sana kulki. Nythän mitä tahansa löydät Internetistä, pistät haun vaan tuolta noin. Ei ollut silloin sellainen tilanne.
Mäkin duunasin sellaisen hirveen muistikirjan, jokaisesta soittajasta ja niiden käyttämistä kielistä ja kaikesta. Mulla oli siis kymmeniä soittajia kerätty vanhoista 60-70 -luvun Guitar Playerin, artikkeleista, ja sieltä oon pistänyt juttuja muistiin. En tiedä onko Järvisellä ollut sellaisia muistiinpanoja, mutta päässään ne tiedot sillä ainakin on ollut, sama idea kuin mun vihkojen kanssa.
perjantai 12. marraskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti