Van Halenia kasetilta

Järviskirjassa vilahtelee koko liuta Albertin suosikkikitaristeja. Eric Clapton oli Järviselle tietysti mies omassa kastissaan, mutta eräs pitkäaikaisista suosikeista oli Eddie Van Halen.

Ian Christenin kirjoittaman Van Halenin historian on Johnny Kniga julkaissut suomeksi. Tässä kuitenkin pikalainaus Wikipediasta kertomaan Järvisenkin kokeman pointsin pähkinänkuoressa: ”Yhtyeen vuonna 1978 julkaisema debyyttialbumi Van Halen muutti välittömästi ihmisten käsityksen rockmusiikista sekä kitaransoitosta (esim. kitarainstrumentaali "Eruption"). Albumilla Eddie Van Halen esitteli suurelle yleisölle uuden, ennenkuulumattoman kitaransoittotyylinsä ja soundinsa sekä toi rockmusiikkiin ja kitaransoittoon uusia ulottuvuuksia puhumattakaan täysin uudenlaisesta tyylistä. Samoin oli bändin toisen keulakuvan, laulajasolisti David Lee Rothin, kohdalla. Hän kehitteli itselleen täysin omanlaisensa imagon, joka ajan myötä teki hänestä yhden persoonallisimmista ja puhutuimmista rockyhtyeen keulakuvista.”

Järviskirjassa Van Halen mainitaan toki muutamaan otteeseen, sillä vielä Bronx-yhtyettä perustettaessa 1989 Albert hehkutti bändistä – tosin sen luonteinen musa ei tuonkaan bändin ohjelmistoon lopulta kuulunut. Alkuvaiheet Järvisen diggailulle ajoittuvat jo paljon aiempiin vuosiin, seurasihan Järvinen sangen tiiviisti, mitä kitaristimaailmassa tapahtui.

Näitä varhaisimpia muistoja kuvaamaan seuraavassa Lasse Helan pieni stoori, joka ei kirjaan päässyt: ”Paras, mitä mulle kävi, oli kun sain kerrankin Järvisen montun kiinni ja vielä Van Halen -jutulla. Oltiin keikkabussissa kuuluisalla Hurriganesien Lapin rundilla kesällä 1981. Abe sanoi, että täs on sellainen jätkä, joka pesee kaikki ja työnsi kasetin koneeseen. Sillä oli niitä kasetteja aina kokoelma mukana. Alkoi tuleen musaa, johon mä kylmästi, että kyllähän mä tän jannun tiedän, tää on Eddie Van Halen. Mä olin joitain kuukausia aikaisemmin vahingossa kuullut sitä radiossa. Järvinen meinas tulla hulluksi, että mistäs sä tään tiedät. Eihän Suomessa sitä kukaan silloin vielä oikein noteerannut, 1978 kai tuli se niiden eka LP.”