Yksi harvinaisimmista Albert Järvisen Sleepy Sleepers –kauden jälkeensä jättämistä tuotoksista oli Enzio Benzina –nimimerkkisen taiteilijan LP La Musica. Kirjassa ovat syksyllä luettavissa yksityiskohdat tuotannosta, mutta kirjasta karsiutuivat jo vuosi sitten albumin biisien esittelyt. Kappaleet muodostavat Järvisen tuotannossa aivan oman saarekkeensa – vanhoja musikaali- ja elokuvasävelmiä ja iskelmiä – joskaan mitään kitaran juhlaa niillä ei todellakaan kuulla. Koska levy on melko harvinainen, niin tässä infoa sen sisällöstä.
Avauskappale on Amore, joka alkujaan on That's amore - Dean Martinin laulu vuodelta 1953 elokuvasta The Caddy, eli Villikkopojat pulassa, jossa Martinin parina on Jerry Lewis. Suomeksi sen oli tulkinnut Kipparikvartetti 1954. Enzion versiossa on Mato Valtosen sanat. Kitara on hyvin esillä, kuten myös mandoliini.
Illalla illalla eli Chella’lla on Saukin Umberto Marcatolle 1957 sanoittama kappale, josta on myös Olavi Virran ja Laila Kinnusen tulkinnat vuodelta 1958. Aloitus taitaa olla lainaa Maruzella:sta, joka myös oli Marcaton hittejä. Kappaleessa on lyhyt kitarasoolo ja pääosa säestyksestä hoidellaan haitarilla.
Kanssasi sun on Otto Bergerin kappale, jossa sanoittajaksi on usean muun tapaan kirjattu J. Rantanen.
Muistatko sen yön on alkuperäiseltä nimeltään (Although) I Remember You, Frank Ifield’n pikkuhitti elokuvasta The Fleet's In (1942). Myös Beatles esitti sitä Saksassa 1960-luvun alussa.
Suomalainen aiempi tulkinta on Ossi Malisen sekä All-Stars Yhtyeen levytys jazz-nimikkeiden alla vuodelta 1958. Kitaratoteutus on tyylikäs.
“Muistoissain lämmin mun on” eli Silverhaired Daddy of Mine on yli 200 biisiä kirjoittaneen laulavan cowboyn, Gene Autryn, miljoonahitti vuodelta 1932. Countrykitara täydentää hyvin laulua.
Rose Marie on vuodelta 1924 peräisin olevan Rudolf Friml’n kuuluisan operetin nimikappale. Operettia saatetaan myös kutsua nimellä Intiaanin lemmenkutsu, joka on eri kappale, mutta samasta kokonaisuudesta. Tässäkin on sangen tyylikkäät kitaratäydennykset.
Salainen rakkaus on suomeksi tuttu muun muassa Raittisten veljesten, Rauli Somerjoen ja Agentsien tulkitsemina. Tämän version sanat on kreditoitu J. Rantaselle. Alkuperäinen kappale Secret love on musikaalista Calamity Jane ja vuodelta 1953. Kitara on jälleen mainio, joskin varovainen ja melko tavalla taustalle miksattu.
Taas kanssasi tanssin eli alkuperäinen Red Sails In The Sunset julkaistiin 1935. Sen levytyksiä on paljon, yksi varhaisimpia on Guy Lombardon tulkinta, muita esimerkiksi Nat King Cole (1953) ja Fats Domino (1963). Enzion versiossa on Saken eli S. Helmisen sanoitus. Kitaran sijasta tässä nousee framille Pitkän hieno boogie-bassottelu.
Taivaan sinessä -kappaleen tutumpi nimi lienee Volare, jonka alkuperäisesitys on vuodelta 1958. Tuttu on myös tämänkin toteutuksessa kertosäe ”Nel blu dipinto di blu”, sanoittaja kappaleelle on Saukki. Suomalaisia tulkitsijoita on riittänyt Olavi Virrasta (1958) ja Veikko Tuomesta Reijo Taipaleeseen, Kisuun ja Jamppa Tuomiseen. Tiikereiden naisäänet ovat esillä ja haitari on taas säestyksessä pääosissa, myös basso taustalla on hyvä.
Sorrento, Torna a surriento, Come Back To Sorrento, Palaja Sorentoon, miten kappaletta halutaankaan nimittää, on 1900 luvun alkuvuosilta (1904). Suomeksi sen tulkitsi Mauno Kuusisto 1962. Tässä laulun kielenä on italia (vaikka sanoitus onkin J. Rantaselle merkitty). Kitara on mukavasti esillä, toteutusta voisi luonnehtia balladinomaiseksi.
Päätöskappaleena on Yksin oon eli String Along, joka on Ricky Nelsonin laulama kappale vuodelta 1963. Tässä on pieni tunnistettavalla Järvis-soundilla soitettu soolo.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
,,Ilmeisesti jätitte nämä pois, koska niissähän Albert Järvinen ei nouse ykköseksi, vaan biisien tekijät ja levyttäjät?
Lähetä kommentti