Albert Peterin bändin keikalla 1971

Rumpali Tomi Parkkonen muistelee soittomiesten 1970-luvun alkuvuosien tunnelmia ja olosuhteita pistokeikoilla, joilla mukana oli myös Albert Järvinen:

Meillä oli jo koottu bändi Lahden Tallukan kuukauden pestiä varten. Kotkalainen laulaja Peter alias Pekka Parviainen oli siinä solistina. Soitimme siellä elokuun -71 tai -72. Uruissa oli Pekka Paukku ja bassossa”Olli” Olavi Norring ja minä rumpalina.

Tähän kokoonpanoon pyydettiin Järvisen Alppu mukaan, kun lähdimme Peterin kanssa pohjoiseen keikalle. Taisi paikat olla Rovaniemi ja Sodankylä, että sellainen parituhatta kilometriä yhteensä. Puoliltaöin lähdettiin matkaan Tavastian edestä. Olikohan jollain meistä silloin siellä keikka, vai oliko muuten vain hyvä tapaamispaikka.

No, matkalla mukana siis Järvinen, Paukku, Norring, joka oli hyvä ammatti- ja kapakkamuusikko jo silloin, Parkkonen ja solisti Parviainen. Soitettiin 70-luvun alun joitain suomalaisia iskelmiä ja kansainvälisiä hyväksi havaittuja kappaleita.

Auto oli jokin pakettiauto, kaiketi Fiat, mutta ainakin siinä oli metallinen väliseinä joten Parviainen ajoi ja kaksi kundia oli siinä ohjaamossa kuskin vieressä. Toiset kaksi lymyilivät soittimien ja vahvistinlaitteiden päällä. Eipä siinä ollut paljon pääntilaa eikä juuri muutakaan tilaa. Yövyimme jossain hotellissa ja Pekat olivat huonetovereita. Basisti Norring veti jommallakummalla keikalla nakit ja hölmöili, eikä soitosta tainnut tulla juuri mitään. Tällä keikalla muuten huomasin ensimmäisen kerran, että miespuolinen solisti laittaa maskaraa tai muuta meikkiä lärviinsä. Petteri siinä veti kajalit öögien ympärille. Dingopojat olivat vielä hiekkalaatikolla siihen aikaan.

Tulleessa jäätiin sitten päiväksi jumiin Jyväskylään, kun solisti-Petteri ei suostunut kusitauolla maksamaan wc-maksua kahvilanpitäjälle. Pysähdyttiin jossain siinä linja-autoaseman vieressä. Heille tuli riitaa ja sanasotaa, jolloin kahvilan nainen uhkasi soittaa poliisit paikalle. Peter huikkas, että ”soita vaan”. Sepä oli 6-8 tuntia sitten putkassa ja me soittajat hengattiin Nykäskylässä koko päivä. Saikohan se sitten sakot huonosta käytöksestä, en muista tarkkaan, mutta vasta alkuillasta päästiin jatkamaan paluumatkaa kohti Helsinkiä.